keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Minustako kehrääjä?

Olin suunnitellut tänä syksynä osallistuvani värttinäkehräyskurssille. Valitettavasti kurssiajankohta osui niin häjysti samaan aikaan Neiti Silmukkaisen harrastuksen kanssa, että täytyi logististen ongelmien vuoksi luopua ajatuksesta. Matka kurssipaikallekin oli melkoisen pitkä. Kurssin missaaminen jäi vähän kaivelemaan ja puoliso oli kuunnellut kai enemmän kuin puolella korvalla haikeaa värinää äänensävyssäni, koska hän oli hankkinut minulle aikamoisen yllätyksen syntymäpäivälahjaksi.


Hyvin vajavaisella tietämykselläni rukeista en olisi ehkä itse uskaltautunut vielä lähteä ostoksille, mutta vaikuttaa siltä, että puolisko oli osunut melko hyvään yksilöön. Kaikki osat ainakin näyttäisivät olevan tallella. Pientä fiksaamista toki on, mutta mies vakuutti selviytyvänsä korjaustoimenpiteistä. Netin osto-myynti-palstoilla olen nähnyt vaikka minkälaisia rauskoja myytävänä rekvisiitaksi, mutta tämä oli kyllä melko lupaava yksilö.
 

Lyhty on pikkuisen halki ja rullia on vain yksi kappale, mutta rullia voi teettää tarvittaessa lisää ja halkeama on korjattu jo aiemmin ilmeisesti liimaamalla. Toinen kannattimen pohjukka on kulunut ja pyörä hankaa rukin reisiin, mutta tämänkään vian korjaaminen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Löysin muuten aivan loistavan tutoriaalin vanhan rukin ostajalle: 10 yksityiskohtaa perinnerukin hankkijalle.


Rukin onnellisilla omistajilla on tapana nimetä rukkinsa. Tämän rukin pohjasta löytyy ilmeisesti rukin valmistajan nimi ja vuosiluku 1895. Jos nyt oikein tulkitsin tuon nimen, niin se voisi olla Gabriel Wilhelm Ehrström. Valmistajan nimestä päätin sitten johtaa rukille nimen Wilhelmiina. Vähitellen tutustumme toisiimme Wilhelmiinan kanssa. En ole asettanut mitään hirveän suuria paineita ja odotuksia häntä kohtaan, koska onhan hän jo melkoisen kunnioitettavassa iässäkin. Siksi toisekseen olen aloittanut kehräämisharjoitukset ensin värttinällä, mihin aiheeseen palaan seuraavassa postauksessani. 

Kehräämisiin! -Rouva Silmukkainen

2 kommenttia:

vilukissi kirjoitti...

voi jestas....mulla on risa rukki...voi kun ....kiinnostus alkaa kyllä nyt sun myötä heräämään...

Rouva Silmukkainen kirjoitti...

Tutki ihmeessä rukin kunto, jos siitä vaikka olis vielä kunnon peliksi! Ja jos ei ole, niin ainakin koristukseksi.