torstai 9. toukokuuta 2013

Pirtanauha

Ennen kangaspuiden hankkimista kävin ostamassa itselleni nauhapirran. Mitään sen kummempaa suunnitelmaa ei ollut, mitä aikoisin sillä tehdä, mutta olen aina ollut hyvin kiinnostunut kaikista perinteisistä käsityömenetelmistä ja -välineistä. Käsityötarvikkeiden suhteen minun täytyykin tunnustautua hamstraajaksi. Liikkeessä ei ollut kuin leveä nauhapirta ja ajattelin, että sen parempi: sillähän saa tehtyä sitten oikein leveitäkin nauhoja. Käytännössä kuitenkin huomasin, että kapeampi nauhapirta olisi kuitenkin kapeiden nauhojen tekemisessä ketterämpi ja kevyempi. Pirtanauhaan haluaisin perehtyä vielä syvällisemmin, mutta toistaiseksi olen vain ehtinyt kokeilemaan kyseistä tekniikkaa ja silmäilemään kahta todella hyvää kirjaa, joissa on paljon asiaa pirtanauhoista, niiden historista sekä ohjeita tekemiseen. Toinen kirja on Anni Talaskiven Punapaula - Nauhojen ja nyörien valmistaminen (Kunnallispaino Oy, Vantaa 1985) ja toinen Viivi Merisalon Nauhoja (WSOY, Porvoo 1966). Onneksi kotikirjastossamme ovat nämä teokset edelleen lainattavissa, vaikka ovatkin vanhoja. Tämän uudempia opuksia en aiheesta löytänyt, jos joku tietää, niin otan ilomielin kaikki vinkit kiitollisena vastaan! Olen myös kiinnostunut ostamaan nämä kirjat kohtuuhinnalla, jos jollakin lojuu tarpeettomana hyllyssä. Monesta käsitöiden kokoelmateoksesta löytyy kyllä juttua pirtanauhoista, mutta yleensä melko tiivistetysti ja pintapuolisesti.


Suomessa eri tyyppisiä nauhoja on käytetty mm. esiliinojen ja hameiden vyönauhoina, kannatin- ja olkainnauhoina, sukkanauhoina, kapalovöinä, naisten ja miesten viittojen ja turkkien vöinä, miesten housujen vöinä, kenkien pauloina, hevosten ohjaksina ja mahavöinä sekä morsiamen jakelemina häälahjoina. Nauhojen kudonta kuuluu Suomen kansankulttuurin vanhimpaan, esihistorialliselta ajalta periytyvään kerrostumaan. (Merisalo 1966, 1, 12; Talaskivi 1985, 7, 11). Tänä päivänä pirtanauhasta voisi tehdä yhtälailla vyön, laukun olkainhihnan, kaulaan ripustettavan avainnauhan, kameraan rannenauhan tai käyttää koristeena vaatteissa, laukuissa ym. Itselläni on päässä useampikin kokeilemisen arvoinen idea, kun vaan sitä aikaa tähänkin puuhaan joskus löytyisi. Erilaisista efektilangoista voisi saada hyvinkin nykyaikaisia pirtanauhoja. :) Toisaalta olen myös tosi kiinnostunut nimenomaan perinteisten, esim. kansallispuvun, nauhojen tekemisestä.


Työskentelypisteenä askarteluhuoneessa minulla on vanha tuoli (jonka olen muuten itse vuosia sitten verhoillut). Loimen olen pingottanut pakastimen kahvaan ja hakaneulalla omalle vyötärölle. Punainen nauha on ensimmäinen pirtanauhani ja kuten kuvastakin vähän näkyy, reunoista tuli todella epätasaiset. Tein sen puuvillalangoista ja vasta jälkeenpäin luin jostakin, että aloittelijan kannattaa käyttää villalankaa, joka vähän venyy ja asettuu nätimmin.


Pohjanmaalla 1700- ja 1800-luvuilla sulhaset veistivät koristeellisia nauhapirtoja morsiamilleen lahjaksi (Merisalo 1966, 6). Minun omani on valmistanut Toika. Tekniikkakuvia en ryhtynyt kuvaamaan ollenkaan, kun Inspiraatio on mottomme-blogista löytyy hyvät kuvat käytännön työskentelystä. Löysin paljon mielenkiintoista tekstiä pirtanauhoista sekä listaa pirtanauhakirjoista aiheesta kiinnostuneille.
 

Lähikuvaa keltaisesta pirtanauhasta. Mallin otin jostain uudehkosta käsityökirjasta, jonka olen jo palauttanut kirjastoon, mutta se on hyvin yksinkertainen. Loimessa on käytetty kolmea Nalle-lankaa: keltaista, sinivihreää ja armeijanvihreää (ooooooooooooooooooooooooo), loimessa on 25 lankaa. Kuteena on käytetty pelkkää keltaista. Sadepäivän iloksi ajattelin blogata, vaikka näissähän ei nyt mitään näytettävää varsinaisesti ole.

Heleää helatorstaita toivottaa Rouva Silmukkainen

4 kommenttia:

Helena kirjoitti...

Se on kyllä totta ja ikävä puute, että pirtanauhakirjoja on niin vähän ja suurin osa on jo vuosikymmeniä sitten julkaistu, sen vuoksi aloinkin omaan blogiini niistä kirjoittamaan. Minulle erityisen mieluisa kirja on Theodor Schvindtin Ompelu- ja nauhakoristeita, jossa mielestäni on kaikkein selkeimmät ja havainnollisimmat kuvat nauhoista, vaikka se on julkaistu vuonna 1904!

Rouva Silmukkainen kirjoitti...

Pitääkin kysäistä kirjastosta, jos tuo kirja löytyy jostain varaston uumenista, hyllyssä ei varmaan noin vanhoja kirjoja olekaan. Kiitos vinkistä! :) Olisi mukava tutustua blogiisi, mutta ainakaan profiilin kautta en sinne pääse.

TiinaV kirjoitti...

Voi, tuo pirtanauhojen tekeminen olisi niin mielenkiintoista!

Rouva Silmukkainen kirjoitti...

Niinpä! Mielikuvitus on vain rajana miten yhdistellä erilaisia ja -värisiä lankoja ja kuvioita. Ennenmuinoin tällä systeemillä on tehty jopa kankaita ompelemalla nauhoja yhteen. Siihen ei ehkä mun kärsivällisyys enää piisaisi. :D