torstai 2. toukokuuta 2013

Kärsimyssukat

Täällä se perheenäiti päivittelee blogiaan puoleltaöin, mutta kun ei meinaa päiväsaikaan ehtiä! Eilen sain päätökseen nämä "Kärsimyssukat". Nimitys pulpahti mieleen ihan itsestään jo ensimmäisen sukan alkutahdeilla. Kirjoneuleet on olleet aina akilleenkantapääni. Maailmassa olisi niin paljon ihania kirjoneulemalleja, mutta kun se on niin vaikeaa ja työlästä hommaa, että yleensä olen ohjeet skipannut suosiolla. Nyt vaan päätin tarttua härkää sarvista ja parisen viikkoa näiden kanssa tuhraantui. Neuloin enimmäkseen iltaisin (ja öisin) lasten nukkumaanmenon jälkeen, koska malli oli sen verran monimutkainen, että vaati täyden keskittymisen joka hetki. Tadaa lopputulos on tässä!


Dropsin ohje löytyy tästä linkistä. Edellisen postauksen virkattuun torkkupeittoon ylen ihastuneena halusin ehdottomasti myös neuloa Delightia. Näissä värisävynä nro 12, ohjeessa suositeltu 06, joka varmaan sopiikin sen puolesta paremmin, että värisävyissä ei ole niin rajuja vaihteluita. Näistä tuli tosiaan "vähän" eripariset väreiltään. Mutta mua se ei haittaa, mä niin rakastan näitä! <3 Joku virhekin tuossa ensimmäisessä keltasävyisessä sukassa on sukan teräosassa kuvion vahtumiskohdassa, mutta jalassa sitä ei juuri huomaa.


Ensimmäisen sukan pistelin menemään omalla tyylilläni ja se oli todellakin tuuuuskaaaalliseeen hiiiiiiiiidaaaasta. Tulin siihen tulokseen, että tähän on pakko olla joku helpompikin tapa ja löysin aivan loistavan tutoriaalin Outo lintu linnassa-blogista. Alunperin tekniikan on kuitenkin kehitellyt Villapallo. Ähersin ja ähersin ja pelkkää tuskaa ja kärsimystähän se oli niin kuin monen muunkin uuden asian opettelu. Välillä jo luovutin ja vaihdoin takaisin omaan tyyliinkin, mutta sitten taas ryhdistäydyin ja sinnikkäästi jatkoin uuden tekniikan opettelua. Pikkuhiljaa se sitten alkoi jopa sujua ja vaikken vielä mikään mestari olekaan, niin uskokaa tai älkää tänään on päässyt puikoilta toinenkin pieni kirjoneuletyö.


Tässä voi vertailla lankajuoksuja. Oikeanpuoleinen keltasävyinen sukka oli se ensimmäinen kappale, jolloin en vielä osannut uutta kirjoneuletekniikkaa. Vasemmanpuoleinen sinisävyinen sukanterä näyttää jo aika siistiltä.


Suosittelen lämpimästi noihin Villapallon ja Raikun ohjeistuksiin tutustumista, jos kirjoneule on tähän asti tuntunut liian vaikealta palalta. Ja rohkaisen myös sinnikkäästi opettelemaan tekniikkaa, vaikka alkuun se tuntuisikin ihan mahdottoman hankalalta. Kun sen oppii, niin ainakin minulla neulominen nopeutui ja työnjälki siistiytyi todella huomattavasti.


Näistä tuli juuri sopivan ohkaiset kesäsukat (kyllä, pidän villasukkia vuoden ympäri ja kellon ympäri. Nukun hyvin usein villasukat jalassa). Väritkin ovat kuin Pohjolan suloisesta juhannusyöstä.

Siitä tulikin mieleeni, että taitaa olla aika mennä maate. Öitä! Toivottaa Rouva Silmukkainen

4 kommenttia:

Villapallo kirjoitti...

Tulipa todella kauniit sukat!:-)

Rouva Kiljunen kirjoitti...

Kauniit sukat! Itse en ole kirjoneuletta vielä innostunut/uskaltautunut kokeilemaan. Ja aivan ihana tuo peitto! Todella kauniit värit!

Rouva Silmukkainen kirjoitti...

Kiitos paljon! Tässä tämä blogimaailman rikkaus piileekin, kun täältä voi oppia niin paljon uutta. On tosi kivaa, kun on sinun kaltaisia bloggaajia, jotka osaa ja on valmiita jakamaan niksit muillekin oppimishaluisille!

Rouva Silmukkainen kirjoitti...

Kiitos mieltä lämmittävästä kommentistasi Kiljusen Rouva! :)