lauantai 25. toukokuuta 2013

Karpaloita ja kanervia

Aivan uskomatonta, millä rytinällä kesä on putkahtanut tänne lakeuksille. Päivät on olleet toinen toistaan upeampia ja meilläpäin ei ole satanut ainakaan reiluun viikkoon. Rikkaruohot on jälleen kerran olleet huomattavasti minua nopeampia, mutta sain sentään tänä keväänä raivattua vadelmapehkot hyvissä ajoin ennen silmujen aukeamista. Voikukkaa puskee joka puolelta ja rounduppi-puteli pitää varmaan kaivella lähipäivinä esiin. Päätin kokeilla myös entisen naapurini vinkkiä suolata perennapenkin reunukset. Suola katkaisee mm. juolavehnän juuret ja ne eivät levittäydy nurmikolta kukkapenkkiin. Suolan vaikutus on myös hyvin paikallinen, joten siitä ei ole vahinkoa kukille. Olin vähän epävarma annostelun suhteen, mutta aika näyttää pitääkö laittaa enemmän. Rounduppia aion käyttää tonttimme kulmalla muhivaan jättipalsamiyhdyskuntaan, joka ei ollut näköjään moksiskaan viimekesäisestä kitkemisoperaatiosta.



Idän sinililjat olisivat kaivanneet kipeästi jakamista jo viime syksynä, mutta se jäi... Asumme vasta toista kesää tällä markilla ja viime kesä menikin pääosin vaan ihmetellessä, että mitä kaikkea vihreää miltäkin tontin kulmalta puskee. Viime keväänä kasvatin itse tomaatintaimia ja... juu kasvihuoneeseen ei ollut mitään asiaa ilman viidakkoveistä. Suurin osa tomaateista jäi vihreiksi, kun ne kasvoivat liian tiheässä. Tänä kesänä päätin ostaa pari (2) valmista tomaatintainta ja istuttaa ehkä vähän salaattia kasvihuoneeseen. Ei mitään liian haastavaa. Odotan peukaloni vihertymistä kärsivällisesti. Viime viikonloppuna keitin pullokaupalla (6 mehumaijallista) herukkamehua! Herukoita onkin joka väriä, punaista, mustaa, vihreää & valkoista. Viime vuonna pikkuneiti Silmukkainen syntyi heinäkuun alkupuolella ja kotvasen kuluttua syntymästä olikin jo marja-aika käsillä. Vauvelin vedellessä hirsiä vaunuissa poimin herukat talteen. Sen verran ohjelmaa oli imetyksien ym. merkeissä, että heitin marjat pussitettuina vaan pakkaseen ja ajattelin, että keitän mehua sitten loka-marraskuussa (kun on paremmin aikaa). No joo parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mehut pitää juoda äkkiä, kun pian tulee taas uutta satoa.



Tässä ne karpalot ja kanervikot, nallenjämistä neulotut tavissukat. Sen verran niissä on kevättä, että näissä on Novitan valmiiksi kuvioitua Kevät-nallelankaa, lisukkeena siis valkoista ja viininpunaista. Olen neulonut kevätlangasta aikaisemmin kahdet pitkävartiset naisten saapassukat ja voi yök, miten taas olinkaan sortunut ostamaan valmiiksi"kuvioitua". Ne näyttää kerällä aina niin herkullisilta, mutta eivät neuloessa osaa käyttäytyä ollenkaan siivosti! Lankaa meni 77 g ja ovat menossa jämäblogiin. Vieläköhän ehtisin/inspiroituisin jotain jämäilemään? Vihreät Alpacat ovat muuten päässeet puikoilta ja odottavat viimeistelyjä! :)

Lämpöistä ja aurinkoista viikonvaihdetta toivottelee Rouva Silmukkainen

Ei kommentteja: