sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Virkattuja koreja, turkoosin sävyisenä

Armaan puolisoni veli avioitui ja yhtenä häälahjavinkkinä oli turkoosin väriset sisustusesineet. Monta vuotta sitten kansalaisopiston kudontapiirissä tein turkoosin värisen maton ja muistelin, että kudetta olisi jäänyt yli. (En millään onnistunut löytämään kuvaa pelkästään siitä vanhasta matosta, mutta löysin tämän kuvan, jossa matto pilkistää virkatun huivin alta. Turkoosi ja liila ovatkin kuulemma vastavärejä (?) Kudontapiirissä muutama mummo kävi nyrpistelemässä nenäänsä maton värille, että eihän sen väristä mattoa kukaan jaksa kauaa katsella. Harmittaa kyllä vieläkin, että ne ärsyttävän tahdittomat mummelit olivat oikeassa: kyllästyin mattoon aika nopeasti. Turkoosi on kuitenkin edelleen yksi lemppariväreistäni, ja matto varmasti jossain vaiheessa löytää paikkansa uudessa kodissamme, ainakin hetkeksi taas.)


 Aikani siis varastoja kaiveltuani löysin muutaman ylijäämäkerän kirkuvan turkoosin väristä matonkudetta ja totesin, että niistä riittäisi hyvin pariin virkattuun koriin. Harmikseni pistin merkille, että kude oli aivan liian paksua, joten alkuun oli pakko tehdä tympeä kuteen puolitusoperaatio.Lopputulos nro 8 virkkuukoukulla oli kuitenkin ihan hyvä. Tässäpä koripariskunta:


Pienempään koriin on sovellettu Kauhavan kangasaitan ohjetta, en tosin ole varma onko kori yhtä korkea kuin ohjeessa, kun en sitä mitannut. Toinen kori on aloitettu samalla ohjeella ja lopetettu omasta päästä. Molemmat korit on tilavia ja jämäköitä, käyttötarkoituksia niille toivon mukaan löytyy. Toivottavasti myös juuri tämä turkoosin sävy miellyttää silmää.

Usein olen kuteesta virkatessa päätellyt kuteen rullalangalla ompelemalla, mutta tällä kertaa käytin  päättelyyn tällaista koukkua. Olen ostanut sen jo monta vuotta sitten (ehkä käsityömessuilta?) ja se on tosi kätevä, jos haluaa esim. pujotella maton hapsut maton sisään piiloon.  En yhtään edes muista mikä välineen virallinen nimi on. Päättelykoukku?


Korit mahtui pakettiin hyvin sisäkkäin ja niiden väliin ujutin ovelasti vielä neljä lautasta.


Kortin tein vähän mukailemalla Sinooperin tädin tekemää mallia. Tosin minun kortistani ei tullut puoliksikaan niin hieno, kun en enää muistanut tarkoin, miten alkuperäinen kortti oli näperretty. En muutenkaan ole mikään hyvä paperiaskartelija.


Leppoisaa Sunnuntaita!

Toivottelee Rouva Silmukkainen

2 kommenttia:

Crafters Daily kirjoitti...

Kauniita koreja!

Rouva Silmukkainen kirjoitti...

Niin kiitos vaan! Voi kun saisin aikaiseksi tehdä taas pari meille kotiinkin, tarvetta olisi.