perjantai 22. maaliskuuta 2013

Hummani Hei

Hummatunnelmaa taustalle tästä.
Tarina alkaa viime tiistaista ja muskarista, jossa käyn 2,5-vuotiaan poikani Sisu Silmukkaisen kanssa. Muskariopettajalla oli mukanaan keppihevosia ja niistä pikkumies meni ihan pähkinöiksi. Eihän siinä auttanut muu kuin kaivella varastoista pari parhaat päivänsä nähnyttä villasukkaa ja ryhtyä tuumasta toimeen. Tarveaineisiin kuuluu myös yksi suolistettu tyyny ja katkennut harjanvarsi.


Ketäs ne nämä villaturvat oikein ovat?


Katsotaanko lähempää? (Pahoittelen syvästi kuvien heikkolaatuisuutta. En saanut niitä onnistumaan salamalla enkä ilman. Haaveissa kunnon järkkäri ja valokuvauskurssi ´sitten joskus´.)


Kyllä tosiaan joku tarkkasilmäinen huomasi, että olohuoneessamme on puutarhatuoli. Niitä löytyy kaksikin kappaletta. Olen todennut, että nämä "säänkestävät" tuolit on oikein oivallinen valinta lapsiperheeseen, toisin kuin se valkoinen kulmasohva, jonka menin ostamaan viime kesänä heti synnytyksen jälkeisessä hormoonihöyryssä. Yritin puhua itselleni järkeä, mutta ei siitä ollut apua ja nyt joudunkin suunnittelemaan pestävien päällisten ompelua... Nämä tuolit vaan oli niiiiin kivat, ihana väri, muoto ja istumistuntuman jämäkkyys, en löytänyt yhtä kivoja sisätiloihin tarkoitettuja. Käyttöikää on pitkälti, kun kyllästyn niihin, voin antaa niille vielä yhden mahdollisuuden puutarhassamme. Yksi miinuspuoli näissä kuitenkin on, nimittäin kovilla pakkasilla tuoleista saa sähköiskuja! Ilmeisesti mikä-lie-muovinen-polyrottinki aiheuttaa sen ja samalla lasten elektroniikkalelut herää henkiin, vaikka ne olisivat toisella puolen huonetta. :) Sinänsä ihan hauska ilmiö, vaikka räpsähdykset ei aina niin mukavilta tunnu. Lasteni mummi (äitini siis) nimittääkin näitä "sähkötuoleiksi".

Mä oon nimeltäni Rohkea ja toi toinen on Harmaa



Tässäpä vielä kuvaa virkkaamastani matosta. Kuteena Kauhavan Kangas-Aitan Lilli-ontelokude pellavan värisenä. Maton halkaisija on n. 150 cm. Virkattu ihan yksinkertaisesti patalappumallilla ja välillä virkattu kerroksia ilman lisäyksiä, että reunat ei lähde aaltoilemaan.


Kynttilöiden poltteluaika alkaa olla ohitse ja pian odotellaan kesää. Seinätuikku-härpäke on muistaakseni Jotexilta tilattu, se on hirmu sievä (vaikka kuvasta ei paljon mitään selvää saakaan), tykkään kovasti. :)


Kepukka-kopukka on saanut kovasti liikuntaa tänään.

"Humma on pojjalla ainoa aarre ja sellaista ei ole kellään!"
Mukavaa viikonloppua kaikille toivottaa Rouva Silmukkainen

Ei kommentteja: